Lumet sulivat joko ilmastonlämpenemisen tai jumalien vuoksi. Oli kyseessä kumpi tahansa, näytti maailma synkälle ikkunalasin lävitse. Vesisade tappoi sinnikkäimmänkin lumiukon ja palautti maailman jälleen syksyn pimeyteen. Joulu 013 oli synkkä ja tuulinen. Ajoin Keskisuomeen joulunviettoon. Sysimusta nelostie kului renkaiden alla hitaasti räntäsateessa ja plussakelissä.
Lapsuudenkotini maisemat kutsuivat luontaantyöntävistä keleistä huolimatta. Ulos oli lähdettävä. Iholla tuntui raikkaan metsän tuoksu.
Uimaranta odottaa kesää
Anoreettisen lumiukon viimeiset päivät
Paljon oli Viitasaarella tapahtunut ja paljon ennallaan. Sukulaispoikien kanssa leikittiin niitä samoja leikkejä joita pojat ovat leikkineet vuosisatoja. Järvenjäillä kävely ei tunnu koskaan lähtevän pois muodista. Kävimme tutustumassa paikalliseen luonnonsuojelalueeseen ja luonnonvesiputoukseen. Karoliinan portailta alas syöksyvä vesimassa oli vuodenaikaan nähden vuolas.
Raikasta lähdevettä
Paikalliset alkuasukkaat neuvoivat lyhimmän tien ylitse.
Kotikylän neljä laavupaikkaa eivät nähtävästi olleet riittävästi, yksityisyyttä arvostaville kyläläisille. Uusi paikka tuli testailtua ensimäistä kertaa.
Kärnäjärven hiljaisuus rauhoitti tuttuun tapaansa
