Savon FrisbeeGolf Tour 2014

Frisbeegolf tuli itselleni tutuksi 2000-luvun puolivälissä Joensuussa. Lajia en kummemmin osanut ja kiekkoa heiteltiin sekalaisella friba-valikoimalla tottumattomin käsin. Tällaisesta "oikeasta" urheilijasta laji tuntui lähinnä foliohattu-larppaajien touhulta.

Joko laji tai minä on muuttunut, veikkaan jälkimmäistä, sillä friba on viennyt mukanaan kesäisin jo pari vuotta. Kuluvana kesänä sain kunnian osallistua muutaman ystävän kanssa Savon FrisbeeGolf tourille jonka aikana helteitä uhmaavat heittäjät kiskoivat yhteistulokset useammaltakin radalta. 

Savon radoista Tourille kelpuutettiin mukaan Iisalmen Paloisvuori ja Peltosalmi sekä Nerkoon kenttä Lapinlahdelta. Sieltä siirryttiin Siilinjärven Kunnonpaikkaan ja sen vieressä olevaan Vuorelan kenttään jonka jälkeen heitettiin vielä Kuopion ylpeys - Peikkometsä. Touri loppui Kuopion Riemurinteen uuteen yhdeksänväyläiseen kenttään - komeisiin Sawon maisemiin. 

Uskomattoman hienon kelin ja auringon odotetun paisteen lisäksi nautin äijien seurasta ja kovasta kilpailusta. Vaikka kisa vedettiin leikkimielellä ja laji kuuluukin ns.Spirit-lajeihin  oli ilmassa silti jatkuva jännitys. Heittojen osumatarkkuus kärsi tuulen ja omien taitojen lisäksi taatusti myös niistä pienistä asioista jotka tapahtuivat jokaisen pelaajan pään sisällä. Pitkien avausheittojen jälkeen oli vain niin uskomattoman vaikea keskittyä täydellisesti puttiin, kun näki kaverin jo laittaneen kiekon varmasti sisään. 

Kisa oli yllättävän tasokas - Seitsemän kierretyn radan jälkeen olisi ihannetulos ollut 222 heittoa. Eli koko päivän aikana tuli heiteltyä useampikin heitto. Pääsin tulokseen -2 eli 220:neen heittoon. Vanhana ei enää jaksa tempoa liikaa heittoja. Kisan toiseksi tullut veteli radan ihannetulokseen ja kolmanneksi sijoittunut otti vain yhdeksän ylimääräistä heittoa. Tiukat kisat siis!

Heittojen laadusta huolimatta maittaa kaikille pienet slaavitanssit

Kalustoa

Kaveri näyttää putin mallia

Nuoret urheilijat eväällä

Pisteidenlaskun jännäystä

Tapahtumaa taltioitiin erilaisin välinein

 Toinen ja kolmas sija maistuivat hyvälle

Omaksi yllätyksekseni pokkasin pojan kotiin!

Lopputunnelmia

Railakasta vappua

Vietettiin vappua naisen kanssa todella railakkaasti. Kymönkosken suurkaupungin sykkeessä näyttäydyimme viimeisen päälle pyntättyinä ja tavattiin kaikki ne jotka piti tavata. 

Nainen "äyskäröi" ergonomisesti

Vähensin räkättirastas kantaa manuaalisesti

Maisema muuttuu ihmisen toimesta

Kova juhliminen vaatii veronsa

Kotiseutua

Taas tiellä pohjoiseen

Syville urille kulunut nelostie kutsui pääsiäisenä. Kavereiden kanssa otettiin rintamasuunta kohti pohjoista ja käytiin samalla tutustumassa länsinaapurin suloihin. Matkalla, kuten elämälläkään ei ollut sen suurempaa tarkoitusta. Ilma kylmeni kilometrien taittuessa ja tunteet kävivät yhä kuumemmiksi. Tiellä ja sen varrella koimme elämän suuret kysymykset ja saimme yllättäviä vastauksia. 

Pääsiäisen kärsimysnäytelmään pääsin tutustumaan jo heti matkan alkuvaiheessa, kun väärään paikkaan sijoitettu lipputanko kohtasi Mondeon keulan tuhoisin seurauksin.  

Retkellä järjestimme hiukan liiankin vakavaksi käynneen pohjolan frisbeegolf-tourin. Yhteensä kiersimme puolenkymmentä kenttää, enemmän tai vähemmän tyylikkäin heitoin. Pohjolan rajut tuuliolosuhteet vaikeuttivat heittoja ja aiheuttivat ajoittain totaalisia raivokohtauksia. 

Suosittelen lämpimästi automatkaajille aina välillä pientä jaloittelua. Suomessa on nykyään lähes jokaisessa pikkukunnassa oma fribakenttä, niinpä jalkautuminen maastoon on helppoa ja pieni liikunta pitkillä matkoilla tekee vain hyvää.

"Varma holari" napsahti epäonnekkaasti voimalinjaan

Tuuli kuljetti taitavienkin pelaajien heitot kauaksi aiotuista kohteistaan. Lentoratojen laskemiseen olisi tarvittu vähintään yliopistotason koulutus. Tämäkin heitto juuttui ahtojäiden keskelle - syvään mereen.

Savon sydänmailla aikuisuuteensa saavuttaneille nuorille, oli jälleen hieno kokemus nähdä meri. Hieman ennen Kemiä avautui mahdollisuus katsastaa oliko Suomen rantaviiva vielä paikoillaan. Yllätykseksemme oli meri vielä jäässä. Aavalta puhalsi hyinen henkäys ja hiekkarannat odottivat aavemaisen tyhjänä kesän saapumista. 

Kun jää on paksua kuin koilisväylällä - tarvitaan murskaavaa voimaa. Suomihan on ainoa maa koko maailmassa, jossa kaikki satamat jäätyvät talven aikana. 

Todellinen Insinööritaidonnäyte seisoi Kemissä - Ajoksen syväsatamassa. Suomen valtion palveluksessa työnsä jo vuodesta 1961 aloittanut teräshirviö oli pakko nähdä. Karhu-luokan jäänmurtajiin kuuluva Sampo oli saapunut sopivasti satamaan yölliseltä reissultaan ja pääsimme sitä ihastelemaan. Vanhana kansimiehenä olin kohtaamisesta hyvin innoissani.

Länsinaapurissa tutustuimme kiinnostavaan Seskarön saareen ja yritimme päivittää sotilaallisia varusteitamme Sangisin kylässä sijaitsevassa armeijan ylijäämäliikkeessä. Seskarön alue vaikutti kiinnostavalle pysähtymispaikalle syksyn reissuja ajatellen. Alueella sijaitseva Perämeren kansallispuiston Ruotsinpuoleinen vastike, toi saarelle rauhallisen ilmapiirin. Suojelualueen Fauna oli näkyvästi esillä ja ainakin lintubongarit saisivat rahoillensa vastinetta. 

Ruotsin lonkkavikaiset porot jolkuttelivat tiellä autoilijoiden riesana. Kyseisellä yksilöllä oli asennosta päätellen rykimäaika menossa.

Tuimme matkalla naapurin taloutta ostamalla tuliaisia naikkosille.

G6

Tämä on sitten viimeinen salipäivitys -  Mutta hei! On se vaan niin kivaa tuolla kaverin kanssa vääntää hiessä ja vielä ihan housut jalassa. Aikaslailla parasta.

Toiminnallisena harjoitteena: 2x ( Perusliike x 10, linkkari x 21, punnerrus x21, mountaincliber x 50 )

Sitten ison Arskan G6 enemmän tai vähemmän modattuna.

1. Takakyykyn tilalla MAVE, koska kyykyt kyykättiin viimeksi. 1x10 (50kg) 2x5 (70kg) 2x5 (110kg) 1x5 (120kg)

2. Pena 2x12 (50kg) 1x10 (60kg) 3x8 (72,5kg)

3. Leuat (myötä+leveä) 3xmax PW

4. Niskantakaapunnerrus menee kyllä pystäriksi - mutta 3x12 (40kg) 3x5 (50kg)

5. Hauiskääntö tangolla 3x10 (25kg) plus loput pumppiin

6. Istumaannousu - plus vähän keskivartalotreeniä pallolla

Nyt kun tuota katsoo, niin eihän siinä ollut oikeen G6 treeniä ollenkaan. No sitä sattuu.

Kaveri keskittyy ( turhaan )

Viimekerran kyykkäyksistä

Punnerrushaaste kruunaa lopun

Linnansaaren kansallispuisto

Talvilomalla ajoin Itään. Linnansaaren kansallispuisto löytyi Varkauden takaa muutaman tunnin ajomatkan päästä Kuopiosta. Puisto on perustettu suojelemaan lähinnä sitä kuuluisaa saimaannorppaa ja  alueella tiheästi pesivää sääksikantaa, mutta samalla se säilyttää myös kaunista Järvi-Suomea (Haukivesi) koskemattomana. 

Kävin matkalla lähinnä spottailemassa ensikesän melontamahdollisuuksia. Näyttäisi näin pikaisen vilkaisun perusteella olevan oikea melojan paratiisi. Paikassa oli satoja pieniä saaria ja kymmeniä telttailu/laavu ja tulentekopaikkoja, joissa ainakin paikallisten mukaan on loistava puuhuolto. Kesän aikana totuus sitten paljastuu.

Alueella oli helpoin liikkua talvisin retkiluistelemalla tai hiihtäen. Suurin osa puistosta oli rauhoitettua talvisin, joten liikkumisala oli rajoitettu. Lähtöpaikkana toimivasta Oravin kylästä pääsi Linnansaaren alueelle nopeasti luistimilla. Paikkaan oli aurattu yli 20 kilometriä pitkä, huollettu retkiluistelureitti joka kulkee koko puiston lävitse.

Idässä ollaan

Oravissa tuntui elämä pyörivän lähinnä turistien ehdoilla. Linnansaaren kansallispuisto aktiviteetteineen pitää paikan hengissä. Talvisin voi paikasta vuokrata kaikkea lumikengistä retkiluistimiin ja kesällä mukaan saa kartat ja kanootit.

Retken ajoitus osui nappiin. Loman ainoa aurinkoinen ja kirkas päivä antoi kasvoille d-vitamiinia ja värjäsi kevään viimeisiä hetkiä viettävän jäälakeuden lämpimin värein.

Linnansaaren tuvan vieraskirjasta voisi päätellä kävijöitä olevan talvella jopa enemmän kuin kesällä. Syynä varmasti suosittu luistelureitti.

Osa rantakallioista on todella jylhiä, estäen rantautumisen kokonaan. Nimensä mukaisesti saaret toimivat kuin linnoitukset. Maisemat olivat karun luonnonkauniita.

Jää oli vielä hyvässä kunnossa. Paikallisten mukaan yli 30cm teräsjäätä. Pinta kuitenkin kärsi auringosta ja oli seuraavana päivänä vettynyt pahasti.

Nainen kävi heittämässä huvikseen vielä 40:nen kilometrin ylimääräisen lenkin