Jo pidemmän aikaa, oli seinän takaa kuulunut outoja ääniä. Yritin parinakin aamuna paikallistaa äänen aiheuttajaa huonolla menestyksellä. Ääni kuului jostakin katonrajan tuntumasta ja tuntui aina siirtyvän hiukan eri paikkaan. Nopeita nakutuksia ja liikkeen tuntua - Jotain eläimellistä.
Yläkerrassa oli silloin tällöin majaillut koira, ja 1920-luvulla rakennetussa talossa viihtyi varmasti kaikkia faunan edustajia sulassa sovussa kattohirsien kätköissä. Niinpä annoin asian olla.
Naapuri otti kuitenkin asian esille eräänä päivänä. Yhdessä päädyimme siihen tulokseen, että äänten aiheuttaja ei ollut kumpikaan meistä - mikä oli tietenkin mieltä huojentava vaihtoehto. Olisihan se kummallista ollutkin jos jompikumpi meistä olisi viettänyt aamut nakutellen toisen seinää, ihan vain piruuttaan. Pienellä vaivalla aamuisen ääntelyn syy selvisi.
Talon ulkoseinustalla oli tehty tuhotöitä. Linnanpellon heikkolahjaiset citylinnut, olivat väärinymmärtäneet 20-luvun rakentajan keksinnön. Siivekäs talonvaltaaja oli tunkeutunut hirsien väliin rakennetusta ilmastointiaukosta sisään ja alkanut sisustaa äänekkäästi aamuyön tunteina. Ilmastointiin tarkoitetusta aukosta pursui villaa ja pesänrakennusaineksia.
Jo aikaisemmin olen blogissa kertonut kuinka kaverin kanssa autoimme Lapinlahtelaisia kolopesijöitä omassa urakassaan. Olimme siis naapurin kanssa suurten eettisten ongelmien edessä. Olivathan linnut täällä jo kauan ennen kaupunkeja. Vahvin kuitenkin selviää.
Käynti paikallisessa sekatavara/rakennustarvike/karkki/työkone liikkeessä auttoi ja mukaan tarttui muutama ylimääräinenkin metri myyräverkkoa. Myyjä tosin yritti myydä meille samaa verkkoa puolet kalliimmalla, auton tuunaukseen tarkoitetussa paketissa.
Pienellä vaivalla ihminen otti taas erävoiton eläimistä. Ei siinä mitään ylpeyden aihetta ole. Tavallaan taas yksi lintuperhe saattaa olla ilman kotia. Omaatuntoa rauhoittaakseni otin yhteyden paikalliseen ornitologiin joka tuli mukaan verkoasennusprojektiin. Lintutieteilijä kertoi silminnäkijähavainnoista poiketen, että kyseinen lintu saattoi olla suurella todennäköisyydellä joku tiainen. Myös leppälintu tai varpunen olisi saattanut tehdä kyseisen tempun.
Ympäristöystävällistä lintutieteilijää konsultoidessani, sain oivia ohjeita. Seuraavana onkin otettava selvää, onko mahdollista rakentaa museokohteena olevan talon yhteyteen pientä linnunpönttöä samoille kohdille. Lähimetsään se on tietenkin mahdollista pystyttää, mutta silloin olisi linnuilla yksi cityasunto vähemmän.
No comments:
Post a Comment