Majava

Löysin viikonloppuna Keskisuomesta tuttuja jälkiä. Kesän mahdollisia melontareittejä Viitasaarella kartottaessani tuli vastaan ison jyrsijän jälkiä. Paikallinen majava oli jättänyt varsin näkyvät työnjäljet tutun koskireitin varteen.  

Yllätyin todella paljon jyrsijän työmaa-alueen laajuudesta. Toki eläin voi painaa lähelle 30kiloa, mutta silti asialla tuntui olleen erittäin grandioottiset haaveet itsestään omaava yksilö. Itsetietoinen eläin oli yrittänyt kaataa puita joiden ympäri en saanut edes käsiäni pujotettua. 

Työnjälki jätti vähän toivomisen varaa, puita oli aloitettu kaatelemaan sieltä sun täältä ja osa työmaasta jätetty kesken. En tiedä onko eläimen motivaatiossa ollut ongelmia, vai onko tämä lajin tyypillinen tapa toimia, mutta työ näytti kuin metsän vuokrafirman tekemältä.

En ole majava-asiantuntija, mutta 1900-luvulla uudelleen istutettu kanadan majava on tiedettävästi se kookkaampi yksilö majavien suvusta, joten lähtisin veikkaamaan tämän metsurin olleen Kanadalaista sukutaustaa.  

Kyseisen majavan pesää en löytänyt vaikka seurasin työn jälkiä ylävirtaan tulva-altaalle asti. Myöskään itse eläintä ei näkynyt, hyvä niin, luultavasti se olisikin ollut aikamoinen mörkö. En tiedä eläimen paikkauskollisuudesta, mutta lähialueelta Kymönkosken puolelta löysin jo kauan sitten hylätyn pesän. Uskomattoman vaivan tuo eläin näkee pesänsä rakentamiseen.